Sidosyksiköitä koskevassa keskustelussa ei perehdytä asian todellisiin seikkoihin – väitteitä toistetaan ilman ymmärrystä

Käynnissä olevan hankintalain muutosesityksen mukaisesti sidosyksiköille eli inhouse-yhtiöille ollaan kaavailemassa kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimusta. Mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Mitä sidosyksiköt tekevät, keitä varten ne on perustettu ja miksi niiden toimintaa halutaan rajoittaa? Entä millaisia vaikutuksia lakiesityksellä on?

Näihin kysymyksiin ei tunnuta malttavan paneutua, mutta esitys etenee silti – seurauksista piittaamatta. Lainsäädäntömuutos uhkaa aiheuttaa mittavia kustannuksia Suomen julkiselle sektorille ja peruuttamatonta haittaa erityisesti pienille kunnille sekä harvaan asutuille alueille. Vahinko on tapahtumassa vain siksi, että aiheen perusteellinen selvittäminen vaatisi aikaa – eikä taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia jakseta arvioida eri toimialoilla tai Suomen eri osissa.

Huolestuttavaa on myös se, että ne tahot, joilla on varaa eniten käyttää viestintä- ja vaikuttamistoimistoja, saavat äänensä tehokkaimmin kuuluviin. Tämä johtaa siihen, että asiallinen keskustelu haasteista ja tavoitteista jää vastakkainasettelun varjoon. Pahimmillaan tällainen vaikuttaminen ohjaa mielikuvia ja vie lainvalmistelua väärään suuntaan. Sidosyksikköasia ei ole yksinkertainen, eikä sitä tulisi virheellisesti yksinkertaistaa oman agendan läpiviemiseksi. Hyvän hallinnon toteutuminen edellyttää aitoa vuoropuhelua, jonka tavoitteena on asian ymmärtäminen ja kompromissien kautta ratkaisujen löytäminen.

Voiko yksi sääntelykeino ratkaista monimuotoisen palvelukentän haasteet?

Yksi sääntelykeino ei voi ratkaista tilannetta, jossa tuhannet erilaiset sidosyksiköt tuottavat palveluja hyvin erilaisiin tarpeisiin eri puolilla Suomea. Ei voida rinnastaa paikallisen kunnan ruokapalveluita ja kriittisiä ICT-palveluita, joiden taustalla on raskas infrastruktuuri ja jatkuvat investoinnit kyberturvallisuuden ylläpitoon. Yhtä lailla ei voida niputtaa yhteen suurten kaupunkien ja hyvinvointialueiden palveluita sekä pienten, ikääntyvien kuntien tarpeita.

Olemme unohtaneet, miksi sidosyksiköt alun perin mahdollistettiin. Ne eivät ole itsetarkoitus, vaan vaihtoehto omalle tuotannolle. Ne antavat kunnille ja hyvinvointialueille mahdollisuuden järjestää palveluita yhdessä sen sijaan, että jokainen joutuisi ratkaisemaan samat ongelmat yksin. Monilla alueilla yksittäisten toimijoiden resurssit ja osaaminen eivät yksinkertaisesti riitä takaamaan palveluiden saatavuutta.

On myös tärkeää ymmärtää, että sidosyksiköt toimivat hankintayksikköinä ja ovat velvollisia kilpailuttamaan kaikki tarvitsemansa palvelukomponentit. Sidosyksiköt tekevät laajasti yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa – jopa 50–70 prosenttia sidosyksiköiden kustannuksista muodostuu paikallisten, alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten yritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä palveluketjujen mahdollistamiseksi.

Luottamusta paikalliseen päätöksentekoon

Yrittäjät peräänkuuluttavat paikallisten yritysten parempaa hyödyntämistä julkisissa hankinnoissa. Tämä on ymmärrettävää ja kannatettavaa. Samalla on luotettava kuntien ja hyvinvointialueiden kykyyn arvioida, mikä on kussakin tilanteessa järkevin tapa järjestää palvelut – olipa se sitten hankkimalla markkinoilta, järjestämällä sidosyksikön kautta tai omana toimintana.

Päätöksiin vaikuttavat monet tekijät: minkälaisia palveluita tarvitaan, missä päin Suomea niitä tarvitaan ja miten niiden saatavuus voidaan turvata pitkällä aikavälillä. Lainsäädännön ei tulisi perustua mustavalkoiseen ajatteluun, vaan sen tulisi tunnistaa alueelliset erot ja antaa kunnille sekä hyvinvointialueille työkalut tehdä parhaat ratkaisut omien asukkaidensa hyväksi.

Aiheeseen perehtymistä varten suosittelen aloittamaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston ansiokkaasta selvityksestä Tutkimus 10 prosentin omistusosuusvaatimuksen vaikutuksista sidosyksikkömarkkinaan (KKV 9/2024). Hyvän läpileikkauksen eri tahojen näkemyksistä lakiesitykseen ja sen vaikutuksiin tarjoaa myös lausuntokierroksella saadut lausunnot, joita kertyi yhteensä 607 organisaatiolta.

Kirjoittaja:
Klaus Kianen
toimitusjohtaja LapIT Oy

Lue lisää

Haluatko saada uutisistamme koosteen sähköpostiisi?

Tilaa uutiskirjeemme, niin lähetämme sinulle sähköpostiisi uusimmat uutisemme muutaman kerran vuodessa. Uutiskirje on tarkoitettu asiakkaillemme ja kaikille toiminnastamme kiinnostuneille.

Tilaa uutiskirjeemme täältä